Kolmisenkymmentä edustajaa Pirkanmaan maakuntakorkeakoulutoiminnan neljästä neuvottelukunnasta ja alueen korkeakouluista saapui Mänttä-Vilppulaan kesäseminaariin 11. kesäkuuta. Päivän teemaksi ja punaiseksi langaksi muodostui muutos – miten se vaikuttaa toisaalta korkeakoulukentässä, toisaalta seutukuntien sisällä. Ajankohtaisten alustusten ja keskustelujen ohella taidekaupunki tarjosi kokousväelle kulttuurielämyksen.

Mäntän Klubilla seminaariväkeä tervehti Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Mauri Heinonen, joka kertoi heidän suuresta muutoksestaan, kuntaliitoksesta, ja ”kahdeksan miljoonan euron viivasta” tarkoittaen yhdistelmäkaupungin nimeä.

Yhtenä suurimmista tulevaisuuden haasteista Heinonen näkee Mänttä-Vilppulassakin ammattitaitoisen ja korkeasti koulutetun työvoiman saannin.

- Jos pystymme tarjoamaan koulutusta, ainakin osa nuorista jää paikkakunnalle. Toivonkin, että voimme jatkossakin kehittää yhteistyötämme täällä, mutta myös yli seutukunta- ja maakuntarajojen.

Korkeakoulukenttä uudistuu

Vararehtori Päivi Karttunen Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta kertoi korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä, jonka vaikutukset näkyvät sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Alueellisesti merkittävää tulee olemaan Pirkanmaan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen yhdistyminen ensi vuoden alussa.

- Nykyisten maakuntatoimipisteidemme rooli voi muuttua siihen suuntaan, että niistä tulee ikään kuin korkeakoulujen laskeutumispaikkoja, joita voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin esimerkiksi aikuisten koulutuksessa, Karttunen visioi.

Tampereen teknillisen yliopiston edustaja, materiaalitekniikan professori Tuomo Tiainen kertoi niin ikään muutokseen valmistautumisesta. TTY tulee olemaan toinen uusista säätiöpohjaisista yliopistoista, toinen on Aalto-yliopisto Helsingissä. Oman säätiöpääoman hankinta on alkanut, ja siinä TTY:n kummina on Tampereen kauppakamari.

- Uskomme, että säätiöyliopisto antaa TTY:lle enemmän itsenäisyyttä ja vahvistaa sen kilpailuasemaa korkeakoulukentässä, samoin kuin yhteyksiä työelämään ja yhteiskuntaan, Tiainen totesi.

Maakuntakorkeakoulutoiminnassa TTY on kunnostautunut tuomalla koulutusta maakuntaan, lähelle sen tarvitsijoita, ja aikoo jatkaa samalla linjalla vastedeskin. Diplomi-insinööriksi on voinut valmistua muuntokoulutuksessa työn ohessa, ja seuraava vastaavanlainen hanke on alkamassa Jämsä-Keuruu-Mänttä-Vilppula-alueella ensi syksynä.

Kannustavaan aluekehitykseen

Ennusteita suomalaisesta aluekehityksestä esitti VTT Timo Aro Satakunnan TE-keskuksesta. Hän jäsenteli viime vuosikymmenien kehityksen kolmeen vaiheeseen.

- 1970-90-luvut olivat valtiollisesti säädellyn kehityksen aikakautta, tehtiin kehitysaluepolitiikkaa ja ajattelu oli hyvin kuntakeskeistä. Vuosina 1995-2007 kehitys oli ohjelmaperustaista, alettiin puhua kasvukeskuksista ja seutukeskeisyydestä. Nyt on menossa kannustavan kehityksen aikakausi, jossa korostuvat omaehtoinen kehittäminen ja alueiden rajoja ylittävät kehityskäytävät.

Aron mukaan suurten taajamien ja harvaan asuttujen seutujen välinen ero tasoittuu, kun päästään yli rakenteellisten rajojen aitoon yhteistyöhön.

- Sosiologi Manuel Castellsin ajatuksia mukaillen alueen menestyminen on suoraan riippuvainen asemasta suhteessa verkoston solmupisteisiin, kuten väestöön, tietoon, osaamiseen ja pääomaan.

Päivän isännät, maakuntakorkeakoulupäällikkö Markku Mattila ja korkeakouluasiamies Otto Huttunen PIRAMKista arvioivat päivän antia rohkaisevaksi.

- Maakunnan eri puolilla yritykset ja yhteisöt haluavat panostaa lisääntyvässä määrin henkilöstönsä osaamiseen, työhyvinvointiin ja pysyvyyteen. Aikuisten koulutusmahdollisuuksiin etsitään jatkuvasti uudistuvia, joustavia muotoja koko maakunnan alueella.

Keskustelu muutoksista jatkui päivällisellä Autereen Tuvassa. Sitä ennen seminaariväki siirtyi taiteen kautta pohtimaan, miten on muuttunut lapsuus. Joenniemen kartanon Lapsuus-näyttelyssä Gösta Serlachiuksen taidemuseon taitavat oppaat avasivat yllättäviäkin näkökulmia eri aikakausien suomalaistaiteilijoiden lapsiaiheisiin maalauksiin, valokuviin ja veistoksiin.